Platonin poliittinen filosofia perustui Sokrateen
ajatteluun, jossa keskeisin kysymys oli kysymys hyvästä elämästä. Suomi
mahdollistaa meille sikäli hyvän elämän, että olemme vapaita. Minkälainen olisi
ihannevaltio tai ihannehallinto? Siihen on varmaan suunnilleen yhtä monta
vastausta kun on meitä ihmisiäkin.
Yhteiskuntamme on järjestäytynyt, koska meillä on lait,
jotka määräävät toimintaa. Kun toimimme lakien mukaan, olemme vapaita. Meillä
on oikeus kouluttaa itseämme ja sitä kautta oppia ymmärtämään asioita paremmin.
Sokrateen mukaan ihminen ei tee pahaa tieten tahtoen, vaan virheet johtuvat
vääristä käsityksistä. Tänä päivänä tämä ei taida pitää paikkaansa. Rikolliset
ja varsinkin useimmat väkivaltarikolliset ymmärtävät varmasti mitä ovat
tekemässä. Heistä useimmat ovat tosin vähemmän kouluttautuneita, mutta
yhtälailla rikoksia tehtailee korkean koulutuksen saaneet ihmiset.
Yhteiskuntarauha pysyy yllä lakien avulla.
Toisaalta olemme tarkasti valvottuja, vaikka olemme
vapaita. Olemme olemassa monenlaisissa rekistereissä, jokaisella on oltava
virallinen osoite. Usean eri kanavan kautta meistä jää jälki, missä liikumme ja
mitä teemme. Onko se vapautta? Olennaista kai kuitenkin on, että meitä
hallitaan oikeudenmukaisesti ja hyvin.
Mitä on vapaus? Onko meillä suomalaisilla sitä ja kuinka paljon? Olemme vapaita esimerkiksi matkustamaan ulkomaille, sehän ei ole kaikissa valtioissa itsestäänselvyys.
VastaaPoistaVoiko vapaus olla myös kahle ja taakka, koska olemme niin vapaita päättämään monista asioista (tosin tiettyjen rajojen sisällä)? Olisiko elämä helpompaa, jos joku muu päättäisi enemmän puolestamme?
Meillä on vapaus päättää mitä opiskella ja millaista työtä tehdä, tietyissä rajoissa, tai vapaus olla tekemättä mitään. Onko ns. yhteiskunnan ulkopuolella eläminen sitten vapautta?
Mitä tulee Sokrateen näkemykseen tietoisesta pahan tekemisestä, (pahan tekeminen johtuu vääristä käsityksistä) tuntuu se erittäin idealistiselta ja epärealistiselta. Rikollisia ja tietoista pahaan pyrkimistä on ollut myös Sokrateen aikoina.
Mitä tarkoitat yhteiskuntaluokilla ja kastilla, tarkoitatko Suomen tilannetta? Suomea pidetään usein yhteiskuntaluokattomana maana verrattuna esim. Iso-Britanniaan, mutta Järvisen ja Kolben teos Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta antaa ajattelemisen aihetta. Onko Suomessa sittenkin yhteiskuntaluokkia? Miten sosiaalinen tausta vaikuttaa ihmisen elämään?
Mielenkiintoista pohdiskelua. Löysin netistä akateemiatutkija Jani Erolan esityksen, joka pohjautuu pitkälti kirjaansa Luokaton Suomi http://users.utu.fi/japeer/luokat_Suomessa_17_02_2012_handout.pdf.
VastaaPoistaTähän nojautuen uskallan väittää, että Suomessa on yhteiskuntaluokkia.
Mutta jos ihmiseltä itseltään kysytään, mitä luulette, vastaako hän rehellisesti tai haluaako edes puhua asiasta? Moni ei taida edes tietää, mihin luokkaan oikeasti kuuluu. Kivaa tietenkin olisi, jos kuuluisi parempitakkisiin kuin huonompiosaisiin, joten totuutta voi olla joskus vaikea myöntää edes itselleen.
Ja kuka muu oikeasti, kuin alan tutkija kehtaa edes kysyä joltakin moista? Se,mihin luokkaan kuulutaan, taitaakin olla eräänlainen tabu.
Vanhempien asemalla tai sillä, kuinka korkealle ja hyväpalkkaiseen tehtävään itsesi koulutat, voidaan osittain ennustaa sitä, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut myöhemmin elämässäsi.
Kasinotaulouden pyörteissä tapahtuvat muutokset kuitenkin heittelevät rajusti ihmisiä luokasta toiseen työttömyyden ja taloudellisen tilanteen heikkeneimisen myötä. Vielä äskettäin ylimpään luokkaan kuulunut voikin löytää itsensä yllättäen leipäjonosta.
Luokkien kuilun syvenemisestä puhutaan ja siltä se myös näyttää!
Muistaakseni Järvisen ja Kolben kirjan taustalla ei ole tutkimusta, jossa olisi kysytty, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut mielestäsi, vaan teos kuvaa paljolti kirjoittajiensa erilaisia taustoja. Akateemisiin piireihin voi päätyä hyvinkin erilaisista taustoista, mutta Järvisellä se on ollut paljon vaikeampaa kuin Kolbella. Kolbe on vauraasta suvusta ja asunut aina Helsingin keskustan vanhoissa taloissa; Järvinen on Tampereelta, vanhempien koulutustaustaa en muista, mutta akateeminen se ei ollut. Sellainen jäi mieleen, että Järvisen lapsuudenkodissa (puutalonröttelö) 60-luvulla ei ollut sisävessaa. Järvinen on todellakin tehnyt luokkaretken.
VastaaPoista