Kielitoimisto määrittelee aatteen seuraavasti;
Aate on yksilön todellisuuskäsitystä hallitseva tai
yhteisölle ominainen, yleisluonteinen käsitys tai pyrkimys.Toisessa yleiskielen merkityksessä aate on yleisesti ajatus, mieleenjohtuma.
Aate voi olla vaikkapa ekologisuus. Halutaan parantaa ja
säästää maailmaa lajittelemalla roskat, syömällä kasvikunnan tuotteita,
liikkumalla jalan tai polkupyörällä.
Ilmastoystävällisten toimintatapojen leviäminen voi olla
nykyään hidasta. Roskia kyllä lajitellaan, mutta toisaalta ihmiset matkustavat
nykyään enemmän kuin koskaan. Matkustaminen ei ole laisinkaan
ilmastoystävällistä ja siksipä lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät ovat
mahdollistaneet asiakkailleen vapaaehtoisen päästömaksun maksamisen. Luoko tämä
hyvän omantunnon osalle ihmisistä? Ne, jotka oikeasti ovat ekologisen aatteen
takana, eivät kai tällaista hyväksy. Toisaalta ekologisen aatteen omaavat eivät
myöskään matkusta.Onko ekologisuus sitten hyvä vai huono asia? Siitä voidaan olla montaa mieltä, asiasta lienee löytyvän sekä hyviä, että huonoja puolia. Tiukka ekologinen elämäntapa mielestäni rajoittaa elämää. Toisaalta vaikkapa ilmansaasteiden väheneminen on kai jokaisen mielestä hyvä asia. Ekologiset ihmiset vastustavat ydinvoimaa. Ydinvoimassakin on sekä hyvät, että huonot puolensa.
Aate voi olla myös uskonto. Uskonto antaa ihmiselle tietynlaisen vapauden. Ei tarvitse tehdä valintoja ja ajatella itse, koska uskonto määrittelee valintoja ja arvoja. Tässäkin on kääntöpuoli, uskonto voi myös rajoittaa yksilönvapautta. Joutuu tekemään valintoja, jotka voivat olla arveluttavia. Mutta tarkoittaako se, että silloin ei ole aatteensa takana, ei olekaan oikeasti uskovainen?
Aatteiden takana on aina henkilökohtaisia näkemyksiä, kokemuksia
ja mielikuvia. Ihmisen maailmankuva muodostuu aatteista ja arvoista. Arvot
ohjaavat valintoja, joita teemme mm. aatteiden suhteen. Myös aatteettomuus on
aate. Oma aatteeni on, etten usko mihinkään erityiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.